Mitä ovat tyydyttyneet ja tyydyttymättömät rasvat?

Tyydyttyneet vs. tyydyttymättömät rasvat: Ero selvillä

Rasvat ovat välttämättömiä rakennusaineita elimistölle, ja ne vaikuttavat merkittävästi terveyteemme. Rasvojen ominaisuudet ja vaikutukset kehoon riippuvat kuitenkin suuresti niiden kemiallisesta rakenteesta, erityisesti rasvahappojen tyydyttyneisyydestä. Yksinkertaisesti sanottuna, ero tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien rasvojen välillä liittyy hiiliatomien välisiin sidoksiin.

Tyydyttyneet rasvahapot:

Tyydyttyneissä rasvahapoissa hiiliatomien väliset sidokset ovat yksinkertaisia, eli jokaisella hiiliatomilla on maksimimäärä vedyksiin liittyneitä atomeja. Tämä tekee molekyylistä stabiilin ja suhteellisen “tiiviin”. Tämän seurauksena tyydyttyneet rasvat ovat huoneenlämmössä usein kiinteitä tai puolikiinteitä. Esimerkkejä tyydyttyneistä rasvoista ovat:

• Voita: Lehmänmaidosta saatu rasva, sisältää runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja.
• Sika- ja naudan tali: Eläinperäisiä rasvoja, joissa tyydyttyneiden rasvahappojen osuus on suuri.
• Kookosöljy: Kasviperäinen rasva, joka sisältää paljon lauriinihappoa, tyydyttynyttä rasvahappoa.
• Palmuöljy: Kasviperäinen rasva, jossa on sekä tyydyttyneitä että tyydyttymättömiä rasvahappoja, mutta tyydyttyneiden osuus on merkittävä.

Tyydyttymättömät rasvahapot:

Tyydyttymättömissä rasvahapoissa on ainakin yksi kaksois- tai kolmoissidos hiiliatomien välillä. Tämä kaksoissidos aiheuttaa molekyylin “kinkkiä”, joka estää rasvahappojen tiivistä pakkautumista toisiinsa. Tämän seurauksena tyydyttymättömät rasvat ovat usein nestemäisiä huoneenlämmössä. Tyydyttymättömät rasvat voidaan jakaa kahteen ryhmään:

• Monokyllästymättömät rasvahapot (MUFA): Näissä rasvahapoissa on vain yksi kaksoissidos. Esimerkiksi oliiviöljy on rikas öljyhappoa, joka on monokyllästymätön rasvahappo.
• Monityydyttymättömät rasvahapot (PUFA): Näissä rasvahapoissa on kaksi tai useampi kaksoissidos. Esimerkkejä ovat omega-3- ja omega-6-rasvahapot, joita löytyy esimerkiksi kalanrasvasta, pähkinöistä ja siemenistä.

Vaikutus terveyteen:

Yleisesti ottaen liian suuri tyydyttyneiden rasvojen saanti voi nostaa veren kolesterolia ja lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tyydyttymättömiä rasvoja, erityisesti monityydyttymättömiä omega-3-rasvahappoja, pidetään terveellisempinä ja niiden katsotaan edistävän sydän- ja verisuoniterveyttä sekä aivojen toimintaa. Tasapainoinen rasvan saanti, jossa tyydyttymättömien rasvojen osuus on suurempi kuin tyydyttyneiden, on tärkeää terveelliselle ruokavaliolle. On kuitenkin tärkeää muistaa, että myös tyydyttyneiden rasvojen käyttöä ei tarvitse välttää kokonaan, vaan kohtuullinen saanti on osa monipuolista ruokavaliota. Ruokavalion laatua on aina tarkasteltava kokonaisuutena, eikä pelkästään yksittäisten ravintoaineiden perusteella.