Paljonko suomalainen syö lihaa?

0 näyttökertaa

Suomalaisen lihankulutus oli viime vuonna keskimäärin 77 kiloa henkeä kohden. Maitotuotteita nautittiin runsaasti, 135 kiloa, kun taas viljan, kalan ja kananmunien kulutus oli 85, lähes 15 ja 11 kiloa. Hedelmien ja vihannesten osuus oli 55 ja 64 kiloa. Kauran suosio säilyi ennallaan.

Palaute 0 tykkäykset

Liha lautasella: Suomalaisen lihankulutus ja ruokavalio

Suomalaisten ruokapöydät ovat monipuolisia, mutta yksi elementti herättää usein keskustelua: liha. Viime vuonna keskimääräinen suomalainen kulutti noin 77 kiloa lihaa henkeä kohden. Tämä luku antaa hyvän kuvan suomalaisesta lihankulutuksesta, mutta se ei kerro koko tarinaa. Miten tämä luku asettuu muiden ruokaryhmien rinnalle, ja mitä se kertoo suomalaisesta ruokavaliosta laajemmin?

77 kiloa lihaa vuodessa kuulostaa paljon, ja se onkin verrattain korkea luku moniin muihin maihin verrattuna. Tämä luku kätkee kuitenkin sisäänsä paljon vaihtelua. Kulutus vaihtelee iän, asuinpaikan ja elintapojen mukaan. Nuoremmilla aikuisilla lihankulutus voi olla matalampaa kuin esimerkiksi eläkkeellä olevilla. Maaseudulla lihan kulutus voi olla korkeampi kuin kaupunkialueilla. Lisäksi kasvissyönnin ja vegaaniuden suosio on kasvanut viime vuosina, mikä vaikuttaa keskiarvoon.

Lihan rinnalla suomalaisen ruokapöydän peruspilareita ovat maitotuotteet. Vuosittain kulutamme keskimäärin huimat 135 kiloa maitotuotteita henkeä kohden. Tämä korostaa maitotuotteiden merkitystä suomalaisessa ruokakulttuurissa. Viljan osuus ruokavaliossa on myös merkittävä, noin 85 kiloa vuodessa. Kalaa syödään reilut 15 kiloa ja kananmunia noin 11 kiloa. Hedelmien ja vihannesten kulutus on noussut viime vuosina, ja ne ovat vahvasti läsnä suomalaisessa ruokavaliossa, noin 55 ja 64 kiloa vuosittain. Kauran suosio on pysynyt tasaisena ja se säilyy edelleen tärkeänä osana suomalaista ruokakulttuuria.

On tärkeää huomioida, että nämä luvut ovat keskiarvoja, eivätkä ne kerro koko totuutta jokaisen suomalaisen ruokavaliosta. Ruokavalioiden monimuotoisuus on kasvanut, ja yhä useammat suomalaiset tekevät tietoisia valintoja ruokansa suhteen, huomioiden sekä terveyttä että ympäristöä. Lisäksi tilastot eivät kerro lihan laatueroista tai sen tuotantotavoista. Kestävämpien ruokavalioiden ja vähälihaisempien ruokaratkaisujen lisääntyminen vaikuttaa varmasti tulevaisuudessa myös suomalaisen lihankulutuksen kokonaismäärään. Jatkossa on mielenkiintoista seurata, miten suomalaisten lihankulutus kehittyy tulevina vuosina ja miten se linkittyy muuttuviin kulutustottumuksiin ja ympäristötietoisuuteen.