Voiko vanhentunutta ruisleipää syödä?

Vanhentunut ruisleipä – hukkaan heittämistä vai herkullinen raaka-aine?

Ruisleipä on suomalaisen ruokapöydän kulmakivi. Sen tuhti maku ja kuitupitoisuus tekevät siitä ravitsevan valinnan. Mutta mitä tehdä, kun leipäpussista kurkistaa parhaat päivänsä nähnyt, ehkä hieman kuivahtanutkin ruisleipä? Heitetäänkö suoraan roskiin? Ei suinkaan! Usein ruisleivän säilyvyys ylittää reilusti pakkauksessa mainitun parasta ennen -päiväyksen.

Parasta ennen -päiväys ei nimittäin tarkoita viimeistä käyttöpäivää, vaan pikemminkin laatutakuuta. Se kertoo päivämäärän, johon asti valmistaja takaa leivän optimaalisen maun ja rakenteen. Tämän jälkeen leivän maku voi hieman muuttua ja se voi kuivahtaa, mutta se ei välttämättä tarkoita, että leipä olisi pilalla.

Kuivahtaneelle ruisleivälle on monia käyttömahdollisuuksia. Yksi helpoimmista tavoista elvyttää se on kostuttaa leipää kevyesti vedellä ja lämmittää sitä uunissa tai paahtimessa. Näin leipä saa takaisin pehmeytensä ja siitä tulee jälleen herkullinen.

Kuiva ruisleipä sopii myös erinomaisesti leivänmurujen valmistukseen. Murenna leipä käsin tai monitoimikoneessa ja käytä sitä esimerkiksi lihapullien, kalapuikkojen tai kasvispihvien panerointiin. Paahdettu leivänmuru tuo myös mukavaa rapsakkuutta salaatteihin ja keittoihin.

Entäpä paahtoleipä? Ruisleivästä saa herkullista paahtoleipää, vaikka se olisi hieman vanhentunutkin. Paahtaminen tuo leivän omat maut esiin ja antaa sille rapean pinnan. Voitele paahtoleipä voilla, levitteellä tai vaikkapa hummuksella ja nauti aamupalana tai välipalana.

Ennen vanhentuneen ruisleivän nauttimista on kuitenkin tärkeää tarkistaa se homeen varalta. Jos leivässä näkyy hometta, sitä ei tule syödä. Home voi olla haitallista terveydelle ja pilata koko leivän.

Vanhentuneen ruisleivän hyödyntäminen on helppo tapa vähentää ruokahävikkiä ja säästää rahaa. Älä siis heitä kuivahtanutta ruisleipää pois, vaan anna sille uusi elämä herkullisissa ruoissa!