Kuka päättää potilaan hoidosta?

Kuka viime kädessä päättää potilaan hoidosta?

Potilaan hoidon suunina ja toteutuksessa on usein mukana monia ammattilaisia ja läheisiä. Mutta kuka viime kädessä päättää, mitä hoitoa potilas saa? Vastaus on yksiselitteinen: potilas itse.

Potilaan itsemääräämisoikeus on lääketieteellisen etiikan ja lainsäädännön kulmakivi. Se tarkoittaa, että potilaalla on oikeus tehdä itseään koskevia päätöksiä, mukaan lukien oikeus hyväksyä tai kieltäytyä ehdotetusta hoidosta, riippumatta hoidon kiireellisyydestä tai lääkärin suosituksista. Tämän oikeuden kunnioittaminen on jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen velvollisuus.

Lääkärin rooli ei ole sanella hoitoa, vaan toimia asiantuntijana ja tarjota potilaalle parhaan tietämyksensä mukaista hoitoa. Lääkärin on selvitettävä potilaalle eri hoitovaihtoehdot, niihin liittyvät hyödyt ja riskit sekä mahdolliset seuraukset, jos hoitoa ei anneta. Tavoitteena on yhteisymmärrys hoitosuunnitelmasta, joka on räätälöity potilaan yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaan.

Potilaan itsemääräämisoikeus ei kuitenkaan ole ehdoton. Poikkeustilanteita ovat esimerkiksi tilanteet, joissa potilas ei kykene tekemään päätöksiä itse esimerkiksi tajuttomuuden tai vakavan mielenterveyden häiriön vuoksi. Tällöin hoitopäätöksiä tekevät potilaan läheiset tai laillinen edunvalvoja, pyrkien toimimaan potilaan oletetun tahdon mukaisesti. Myös tartuntatautitilanteissa viranomaisilla voi olla laissa säädettyjä oikeuksia rajoittaa yksilönvapautta yhteiskunnan suojelemiseksi.

Lapsen kohdalla hoitopäätökset tekevät vanhemmat tai huoltajat lapsen edun mukaisesti. Lapsen mielipidettä on kuitenkin kuultava ikään ja kehitystasoon nähden.

Yhteenvetona, potilaan hoitopäätökseen osallistuu monia tahoja, mutta viime kädessä päätösvalta on aina potilaalla itsellään. Lääkärien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä on tukea potilasta päätöksenteossa tarjoamalla tietoa, tukea ja ohjausta sekä kunnioittamalla potilaan itsemääräämisoikeutta. Tämä takaa potilaalle parhaimman mahdollisen hoidon, joka on sekä lääketieteellisesti perusteltua että potilaan omien arvojen ja toiveiden mukaista.