Mikä vaikuttaa sykkeeseen?

Sykkeen salaisuudet: Mitä kaikkea sydämen lyöntitiheyteen vaikuttaa?

Sydän, ihmiskehon ahkera pumppu, työskentelee taukoamatta, pumpaten verta kehon jokaiseen kolkkaan. Sydämen lyöntitiheys eli sykkeemme on dynaaminen suure, joka vaihtelee jatkuvasti monien tekijöiden vaikutuksesta. Vaikka leposykkeemme antaa kuvan sydämen peruskunnosta, se on vain osa monimutkaista kuvaa. Mitä kaikkea siis sydämen lyöntitiheyteen vaikuttaa?

Biologiset tekijät – perintö ja ikä:

Geenit ja perimä ohjaavat monia kehon toimintoja, ja myös sydämen toiminta on osittain perinnöllistä. Jotkut ihmiset ovat luonnostaan alttiimpia korkeammalle tai matalammalle leposykkeelle. Ikä on toinen merkittävä tekijä. Nuorilla aikuisilla sykkeen on usein nopeampi kuin vanhemmilla aikuisilla. Tämä johtuu osittain sydänlihaksen ja hermoston ikääntymiseen liittyvistä muutoksista. Nuoremmilla sydän on tehokkaampi ja tarvitsee vähemmän lyöntejä saman verimäärän pumppaamiseen.

Fyysinen aktiivisuus ja kunto:

Säännöllinen liikunta on sydämen paras ystävä. Kuntoharjoittelu vahvistaa sydänlihasta ja parantaa sen tehokkuutta. Tämän seurauksena leposyke laskee, koska sydän pystyy pumppaamaan verta tehokkaammin jo pienemmällä määrällä lyöntejä. Kääntäen, intensiivinen fyysinen rasitus nostaa sykettä välittömästi energian tarpeen kasvaessa. Sydämen lyöntitiheys palautuu lepotilaan harjoituksen jälkeen nopeasti, jos kunto on hyvä. Heikkokuntoisemmilla palautuminen kestää pidempään.

Hormonaaliset vaikutukset:

Hormoneilla on merkittävä rooli sydämen toiminnassa. Stressihormoni adrenaliini esimerkiksi kiihdyttää sykettä, valmistaen kehoa ”taistele tai pakene” -tilanteeseen. Naisilla kuukautiskierto vaikuttaa sykkeeseen hormonien vaihtelun myötä. Kilpirauhasen toimintahäiriöt voivat myös vaikuttaa merkittävästi sykkeeseen, sekä liian aktiivinen että liian passiivinen kilpirauhanen voivat aiheuttaa poikkeavia sykeratkaisuja.

Lääkkeet ja sairaudet:

Monet lääkkeet voivat vaikuttaa sykkeeseen, joko nostamalla tai alentamalla sitä. Sydänsairaudet, kuten sydämen vajaatoiminta tai rytmihäiriöt, voivat myös johtaa poikkeaviin sykkeisiin. Muut sairaudet, kuten anemia, kuume ja infektiot, voivat myös nostaa sykettä.

Ympäristötekijät:

Ympäristölläkin on merkitystä. Korkea lämpötila ja ilmanalainen happiköyhyys saattavat nostaa sykettä, kun keho pyrkii kompensoimaan hapen puutetta. Kofeiini ja tupakka ovat tunnettuja sykkeen kiihdyttäjiä.

Henkinen stressi:

Stressi ja ahdistus ovat tunnetusti sykkeeseen vaikuttavia tekijöitä. Stressihormonit kiihdyttävät sydämen toimintaa, mikä voi johtaa sekä leposykkeen että rasituksessa olevan sykkeen nousuun. Pitkäaikainen stressi rasittaa sydäntä ja voi heikentää sen toimintaa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että sykkeeseen vaikuttavat monet tekijät, joista osa on biologisia ja osa ympäristöllisia. Leposyke on hyödyllinen mittari sydämen terveydestä, mutta sen tulkintaan tarvitaan kokonaisvaltaista ymmärrystä yksilön elämäntavoista ja terveydentilasta. Epänormaalin sykkeen havaitseminen vaatii aina lääkärin arviointia.