Milloin suositellaan kolesterolilääkitystä?

Milloin kolesterolilääkitys on tarpeen? – Yksilöllinen riski ratkaisee

Korkea kolesteroli on itsessään usein oireeton, mutta se lisää merkittävästi sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tämä riski ei kuitenkaan ole kaikille sama, ja kolesterolilääkityksen tarvetta arvioidaan aina yksilöllisesti. Pelkkä kohonnut kolesteroliarvo ei automaattisesti tarkoita lääkityksen aloittamista. Ratkaisevaa on kokonaisriskin arviointi, joka huomioi useita tekijöitä.

Milloin lääkitys on todennäköisesti tarpeen?

Kolesterolilääkitystä suositellaan yleensä tilanteissa, joissa kohonnut kolesteroli yhdistyy muihin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Tällaisia riskitekijöitä ovat muun muassa:

• Periytyvä korkea kolesteroli: Jos perheessä on esiintynyt aikaisin alkavaa sydän- ja verisuonitautia tai perinnöllinen korkea kolesteroli (esim. perheenjäsenillä on ollut tarvetta kolesterolilääkitykselle nuorena), henkilökohtainen riski on suurempi.
• Diabetes: Diabetes lisää merkittävästi sydän- ja verisuonitautien riskiä, ja kolesterolilääkitys voi olla tarpeen jopa suhteellisen matalilla kolesteroliarvoilla.
• Korkea verenpaine: Korkea verenpaine ja kohonnut kolesteroli kiihdyttävät ateroskleroosia eli valtimoiden kovettumista. Yhdistettynä ne lisäävät huomattavasti sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskiä.
• Tupakointi: Tupakointi vahingoittaa verisuonia ja lisää huomattavasti sydän- ja verisuonitautien riskiä. Kolesterolilääkitys voi olla tarpeen tupakoitsijoille, vaikka muut riskitekijät olisivat vähäisempiä.
• Lihavuus: Lihavuus itsessään lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä ja usein liittyy myös kohonneeseen kolesteroliin.
• Vähäinen liikunta: Liikkumattomuus edistää monia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, mukaan lukien kohonnut kolesteroli.
• Aiempi sydän- ja verisuonitauti: Jos henkilöllä on jo ollut sydäninfarkti, aivohalvaus tai muita sydän- ja verisuonitauteja, kolesterolilääkitys on lähes aina tarpeen.
• Perheenjäsenillä aiempi sydän- ja verisuonitauti: Kuten edellä mainittiin, perhehistoriassa esiintyvä sydän- ja verisuonitauti voi osoittaa geneettistä alttiutta, joka edellyttää tarkempaa seurantaa ja mahdollisesti lääkitystä.
• Krooniset tulehdussairaudet: Jotkut tulehdussairaudet voivat vaikuttaa kolesteroliarvoihin ja lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Riskiarviointi on olennaista

Lääkärin tekemä yksilöllinen riskiarvio on ratkaiseva kolesterolilääkityksen tarpeen määrittämisessä. Arvioon sisältyy kolesteroliarvojen lisäksi kaikkien edellä mainittujen riskitekijöiden huomioiminen sekä potilaan ikä ja sukupuoli. Lääkäri voi käyttää apunaan erilaisia laskureita ja riskikartoitusmenetelmiä. Myös yksilön elintavat, kuten ruokavalio ja liikunta, vaikuttavat riskiin ja hoitosuunnitelmaan.

Muista: Tämä artikkeli on yleistietoa eikä korvaa lääkärin antamaa hoito-ohjeistusta. Ota aina yhteyttä lääkäriisi keskustellakseen kolesteroliarvoistasi ja kolesterolilääkityksen mahdollisuudesta. Vain lääkäri voi arvioida yksilöllisen riskiprofiilisi ja tehdä päätöksen sopivimmasta hoitotavasta.