Mistä tietää sydämen vajaatoiminnan?

Sydämen vajaatoiminta: Milloin huolestua ja mitä tehdä?

Sydämen vajaatoiminta on vakava tila, jossa sydän ei pysty pumppaamaan verta riittävän tehokkaasti vastaamaan kehon tarpeisiin. Tämä voi johtaa monenlaisiin oireisiin, jotka saattavat kehittyä vähitellen ja olla aluksi vaikea yhdistää sydämen ongelmiin. On tärkeää tunnistaa mahdolliset oireet ja hakeutua lääkäriin, jotta diagnoosi voidaan tehdä ajoissa ja hoito aloittaa.

Milloin epäillä sydämen vajaatoimintaa?

Tyypillisiä oireita, jotka voivat viitata sydämen vajaatoimintaan, ovat:

• Hengästyminen: Tämä on ehkä yleisin oire. Hengästyminen voi ilmetä rasituksessa, kuten kävellessä tai portaita noustessa, mutta myös levossa, etenkin makuulla. Yöllinen hengästyminen, joka pakottaa istumaan ylös, on erityisen huolestuttava merkki.
• Väsymys ja heikkous: Jatkuva väsymys, uupumus ja heikotuksen tunne, joka ei helpota levossa, voivat olla merkkejä sydämen vajaatoiminnasta. Keho ei saa riittävästi happea, mikä aiheuttaa väsymystä.
• Turvotus: Jalkojen, nilkkojen ja vatsan turvotus johtuu nesteen kertymisestä kehoon, kun sydän ei pysty pumppaamaan verta tehokkaasti.
• Yskä: Kuiva yskä, joka pahenee makuulla, voi olla merkki nesteen kertymisestä keuhkoihin.
• Nopea painonnousu: Äkillinen painonnousu ilman muutoksia ruokavaliossa voi viitata nesteen kertymiseen.
• Sydämentykytys tai epäsäännöllinen syke: Sydämen vajaatoiminta voi aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä.
• Ruokahaluttomuus ja pahoinvointi: Nämä oireet voivat johtua suoliston alueen turvotuksesta.
• Sekavuus tai muistihäiriöt: Aivojen heikentynyt verenkierto voi aiheuttaa sekavuutta ja muistihäiriöitä.

Mitä tehdä, jos epäilet sydämen vajaatoimintaa?

Jos koet edellä mainittuja oireita, on tärkeää hakeutua lääkäriin. Älä oleta, että oireet ovat “vain ikääntymistä” tai “stressiä”, vaan pyydä lääkäriltäsi tarkistusta.

Miten sydämen vajaatoiminta diagnosoidaan?

Lääkäri tekee ensin perusteellisen tutkimuksen, johon sisältyy:

• Sairauskertomuksen selvittäminen: Lääkäri kysyy tarkkaan oireistasi ja mahdollisista muista sairauksistasi.
• Fyysinen tutkimus: Lääkäri kuuntelee sydämen ja keuhkot, mittaa verenpaineen ja tarkistaa turvotuksen.
• Verikokeet: Verikokeilla voidaan sulkea pois muita sairauksia ja tarkistaa sydämen vajaatoimintaan liittyviä merkkiaineita (esim. NT-proBNP).
• Sydänfilmi (EKG): EKG rekisteröi sydämen sähköistä toimintaa ja voi paljastaa rytmihäiriöitä ja muita sydänongelmia.
• Sydämen ultraäänitutkimus (Ekokardiografia): Tämä on tärkein tutkimus sydämen vajaatoiminnan diagnosoimiseksi. Ultraäänellä nähdään sydämen rakenne ja toiminta, arvioidaan sydämen pumppauskyky ja havaitaan mahdolliset läppävikoja tai muita rakenteellisia ongelmia.

Lisätutkimukset:

Yksilöllisen tilanteen mukaan lääkäri voi määrätä myös muita tutkimuksia, kuten:

• Rasituskoe: Arvioidaan sydämen toimintaa rasituksessa.
• Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus (Angiografia): Tarkistetaan sepelvaltimoiden tila, jos epäillään sepelvaltimotautia.
• Sydämen magneettikuvaus (MRI): Antaa tarkempaa tietoa sydämen rakenteesta ja toiminnasta.

Älä jää odottamaan!

Sydämen vajaatoiminta on vakava, mutta hoidettavissa oleva sairaus. Nopea diagnoosi ja asianmukainen hoito voivat parantaa elämänlaatua ja pidentää elinikää. Jos olet huolissasi sydämesi terveydestä, ota rohkeasti yhteyttä lääkäriin. Oman terveytesi puolesta toimiminen on aina paras vaihtoehto!