Näkyykö rasvamaksa verikokeissa?

Näkyykö rasvamaksa verikokeissa? Ei suoraan, mutta vihjeitä voi löytyä.

Rasvamaksa on salakavala vaiva, sillä se ei usein anna itsestään merkkejä. Moni kantaa tietämättään rasvakertymiä maksassaan, eikä ulkoisesti näy mitään. Siksi diagnoosi ei perustukaan ulkonäköön tai oireisiin, vaan perusteelliseen tutkimukseen, joka sisältää sekä verikokeita että kuvantamista.

Verikokeet ovat tärkeä osa rasvamaksan diagnosointia, vaikka ne eivät yksinään kerro koko totuutta. Tietyt maksa-arvot voivat antaa vihjeitä mahdollisesta rasvamaksasta, mutta eivät ole diagnoosin tae. Esimerkiksi alaniiniaminotransferaasin (ALAT), aspartaattiaminotransferaasin (ASAT) ja gammaglutamyylitransferaasin (GT) kohoaminen voi viitata maksavaurioon, jonka yksi syy voi olla rasvamaksa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että nämä arvot voivat olla koholla myös monissa muissa tiloissa, eivätkä ne suoraan kerro rasvamaksasta. Itse asiassa, usein rasvamaksassa nämä arvot ovat vain lievästi koholla tai jopa normaaleilla rajoilla, varsinkin taudin alkuvaiheessa.

Diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan lisätutkimuksia. Muut maksakokeet, kuten alkalinen fosfataasi (AFOS) ja bilirubiini, auttavat sulkemaan pois muita maksasairauksia. Kuvantaminen, kuten ultraääni tai magneettikuvaus, on usein tarpeen rasvamaksan varmistamiseksi ja sen vaikeusasteen arvioimiseksi. Maksabiopsia on tarkin menetelmä rasvamaksan diagnosoimiseksi ja sen tyypin määrittämiseksi (alkoholiperäinen tai alkoholittoman rasvamaksan tauti NAFLD), mutta sitä käytetään harvemmin rutiinidiagnostiikassa invasiivisuutensa vuoksi.

On tärkeää muistaa, että kohonneet maksa-arvot eivät aina tarkoita rasvamaksaa. Jos verikokeissasi havaitaan poikkeavia maksa-arvoja, lääkäri tekee lisätutkimuksia selvittääkseen niiden syyn. Omatoiminen tulkinta voi johtaa virheellisiin johtopäätöksiin ja tarpeettomaan huoleen. Jos olet huolissasi maksasi terveydestä, keskustele lääkärin kanssa.