Onko suomi ja unkari sukulaiskieliä?

Onko suomi ja unkari oikeasti sukulaisia? Etäisiä sukulaisia, kyllä.

Suomi ja unkari jakavat usein saman kohtalon: ne liitetään toisiinsa, ja samalla niitä pidetään kielitieteellisessä mielessä melko eksoottisina. Molemmat kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen, mikä herättää kysymyksen niiden todellisesta sukulaisuudesta. Vastaus on yhtä monimutkainen kuin kielitieteen itsekin: kyllä, mutta vain hyvin etäisinä sukulaisina.

Ajatus suomesta ja unkarista sukulaisina kieliä on yleinen, ja sitä tuetaan usein niiden osallisuudesta samaan kieliperheeseen. Tämä on totta, mutta se peittää alleen merkittävän yksityiskohdan: aika. Suomalais-ugrilaiset kielet ovat eriytyneet toisistaan hyvin pitkän ajan kuluessa. Yhteinen kantakieli, proto-urali, puhuttu arviolta 7000–8000 vuotta sitten, on niin kaukana nykykielistä, että sen jälkeläisten väliset samankaltaisuudet ovat usein hämärtyneet.

Vertailukohtana voidaan käyttää indoeurooppalaisia kieliä. Suomi ja unkari ovat toisilleen yhtä kaukaisia sukulaisia kuin esimerkiksi suomi ja kreikka tai suomi ja sanskritti. Vaikka nämä kielet kaikki polveutuvat yhteisestä kantakielestä, niiden rakenteelliset ja sanastolliset yhtäläisyydet ovat vähäisiä. Samanlaisia eroja havaitsee vertaillessaan suomea ja unkaria. Sanastollinen samankaltaisuus on vähäistä, ja grammatiikka on kehittynyt erillisillä poluilla. Yhteisestä kantakielestä periytyneitä sanoja löytyy, mutta ne ovat usein muotoutuneet niin paljon, että niiden tunnistaminen vaatii syvällistä kielitieteellistä osaamista.

Kielitieteilijät voivat tunnistaa yhteispiirteitä, ja nämä ovat usein foneettisia tai grammaattisia säännönmukaisuuksia, ei suoria sananmukaisia yhtäläisyyksiä. Näiden yhteisten piirteiden löytäminen onkin usein monimutkaista ja vaatii huolellista vertailua ja analyysia. Käännökset suomen ja unkarin välillä ovat harvoin suoria, ja usein tarvitaan huomattavasti eri lähestymistapaa kuin esimerkiksi suomen ja viron tai suomen ja karjalan välisessä kääntämisessä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että suomi ja unkari ovat sukulaisia, mutta hyvin etäisiä sellaisia. Niiden yhteinen kantakieli on niin kaukana menneisyydessä, että yhteys on pääasiassa kielitieteellinen, ei välttämättä helposti havaittava tavalliselle puhujalle. Yhtäläisyydet jäävät usein syvälliselle analyysille ja kielihistorian tuntemukselle. Yhteys on kiehtova todiste yhteisestä menneisyydestä, mutta se on samalla osoitus kielten pitkästä ja monimutkaisesta kehityksestä.