Milloin lahja ei ole ennakkoperintö?

Lahja vai ennakkoperintö? Kun lahja ei rasita perintöä

Lahja on lähtökohtaisesti iloinen asia, osoitus huomiosta ja välittämisestä. Kuitenkin, kun kyseessä on varallisuuden siirto ja perintöasiat, lahjan luonne ja tarkoitus saattavat herättää kysymyksiä. Erityisesti nousee usein esiin kysymys: milloin lahja on ennakkoperintöä ja milloin ei? Tässä artikkelissa pureudumme tähän kysymykseen ja selvennämme niitä tilanteita, joissa lahjaa ei lähtökohtaisesti pidetä ennakkoperintönä.

Mikä ylipäätään on ennakkoperintö?

Ennakkoperintö on perittävän eläessään perilliselle antama lahja, joka otetaan huomioon perinnönjaossa. Yksinkertaistaen sanottuna, ennakkoperintö vähennetään perillisen osuudesta perinnöstä. Tarkoituksena on varmistaa, että kaikki perilliset saavat pääosin samanarvoisen osuuden perinnöstä, riippumatta siitä, onko joku heistä saanut lahjoja elinaikana.

Keskeinen kysymys: Onko saaja rintaperillinen?

Lainsäädännön näkökulmasta ratkaisevaa on se, onko lahjan saaja rintaperillinen. Rintaperillisiä ovat perittävän lapset ja heidän jälkeläisensä. Jos lahja annetaan rintaperilliselle, se olettaa ennakkoperinnön luonteen. Tämä tarkoittaa, että ellei perittävä ole nimenomaisesti toisin määrännyt, lahja otetaan huomioon perinnönjaossa.

Milloin lahja ei ole ennakkoperintö?

Nyt pääsemme artikkelin ytimeen:

• Lahja annetaan henkilölle, joka ei ole rintaperillinen: Tämä on pääsääntö. Jos lahja annetaan esimerkiksi perittävän veljelle, ystävälle, kummilapselle tai hyväntekeväisyysjärjestölle, sitä ei pidetä ennakkoperintönä, ellei perittävä ole nimenomaisesti testamentissaan tai muussa kirjallisessa asiakirjassa toisin määrännyt.
• Lahja annetaan henkilölle, joka ei ole laillinen perillinen tai sijaantuloperillinen: Laillisia perillisiä ovat rintaperillisten lisäksi aviopuoliso. Sijaantuloperillisillä tarkoitetaan tilannetta, jossa esimerkiksi rintaperillinen on kuollut ennen perittävää, jolloin hänen lapsensa (perittävän lapsenlapset) astuvat hänen sijaansa perinnönjaossa. Jos lahja annetaan henkilölle, joka ei kuulu kumpaankaan näistä ryhmistä, se ei koskaan voi olla ennakkoperintö.

Varoitus: Nimenomainen määräys ohittaa oletuksen

On äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että perittävä voi testamentissaan tai muussa kirjallisessa määräyksessä muuttaa tätä lähtökohtaa. Perittävä voi siis määrätä, että myös muulle kuin rintaperilliselle annettu lahja katsotaan ennakkoperinnöksi. Tällainen määräys on kuitenkin oltava selkeä ja yksiselitteinen.

Esimerkki selventää:

Mummo antaa lapsenlapselleen, joka ei ole hänen tyttärensä (mummon lapsen) lapsi, eli ei ole rintaperillinen, 10 000 euron arvoisen taulun. Koska lapsenlapsi ei ole rintaperillinen, taulun ei katsota olevan ennakkoperintöä, ellei mummo ole testamentissaan tai muussa kirjallisessa asiakirjassa nimenomaisesti määrännyt, että taulu otetaan huomioon perinnönjaossa ennakkoperintönä.

Yhteenveto

Lahjan luonne ennakkoperintönä riippuu ensisijaisesti lahjan saajan suhteesta lahjan antajaan. Jos saaja on rintaperillinen, lahjaa pidetään lähtökohtaisesti ennakkoperintönä. Jos saaja ei ole rintaperillinen, lahjaa ei pidetä ennakkoperintönä, ellei lahjan antaja ole nimenomaisesti toisin määrännyt. Epäselvissä tilanteissa on suositeltavaa kääntyä lakimiehen puoleen, jotta voidaan varmistaa, että lahjan antajan tahto toteutuu ja että perintöasiat hoidetaan oikeudenmukaisesti ja lain mukaisesti.