Onko työharjoittelija työsuhteessa?

Työharjoittelija: Työsuhteessa vai ei? Selkeyttä harjoittelun monimuotoisuuteen

Työharjoittelu on monelle opiskelijalle ja uransa alkuvaiheessa olevalle arvokas ponnahduslauta työelämään. Se tarjoaa mahdollisuuden soveltaa opittuja tietoja käytännössä, hankkia uusia taitoja ja verkostoitua alan ammattilaisten kanssa. Mutta mikä on työharjoittelijan juridinen asema – onko hän työsuhteessa vai ei? Vastaus ei ole yksiselitteinen, vaan vaatii tapauskohtaista arviointia.

Pääsääntöisesti ei työsuhdetta, mutta poikkeuksia on

Yleinen oletus on, että työharjoittelija ei ole työsuhteessa harjoittelupaikkaansa. Tämä johtuu siitä, että harjoittelun pääasiallinen tavoite on oppiminen ja itsensä kehittäminen, ei työnantajan tuotantotoimintaan osallistuminen samassa määrin kuin palkansaajan. Tällöin harjoittelijalle ei tyypillisesti makseta palkkaa, vaan ainoastaan harjoittelukorvausta tai stipendiä, joiden tarkoitus on kattaa harjoittelusta aiheutuvia kuluja.

Kuitenkin, jos harjoittelu täyttää työsuhteen tunnusmerkit, kyseessä on työsuhde, riippumatta siitä, kutsutaanko sitä harjoitteluksi. Työsuhteen tunnusmerkkejä ovat:

• Työnjohto-oikeus: Työnantajalla on oikeus määrätä, miten työt tehdään ja valvoa niiden suorittamista.
• Palkanmaksuvelvollisuus: Työnantaja maksaa työntekijälle korvausta tehdystä työstä.
• Työntekijän henkilökohtainen työntekovelvollisuus: Työntekijä sitoutuu tekemään työtä henkilökohtaisesti työnantajalle.
• Työnantajan vastuu työntekijästä: Työnantaja vastaa työntekijän työskentelyolosuhteista ja työturvallisuudesta.

Jos nämä tunnusmerkit täyttyvät, harjoittelijalle maksettava korvaus on veronalaista palkkaa, ja työnantajan on huolehdittava työnantajavelvoitteista (esim. työnantajan sosiaaliturvamaksut).

Milloin kyseessä on työsuhde?

Työsuhde voi syntyä, jos harjoittelija tekee itsenäisesti ja työnantajan ohjeistuksen mukaisesti työtä, joka on olennainen osa työnantajan toimintaa ja josta työnantaja hyötyy suoraan. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi:

• Harjoittelija korvaa vakituisen työntekijän lomalla.
• Harjoittelija suorittaa rutiinitehtäviä, jotka ovat olennainen osa työnantajan tuotantoa.
• Harjoittelija työskentelee itsenäisesti ilman merkittävää ohjausta ja valvoontaa.

Vastuukysymykset ja sopimukset

Selvyyden vuoksi on tärkeää, että harjoittelun ehdot määritellään selkeästi kirjallisessa sopimuksessa. Sopimuksessa tulisi määritellä muun muassa:

• Harjoittelun tavoitteet ja sisältö.
• Harjoittelun kesto.
• Maksettava korvaus ja sen perusteet.
• Työaika ja työtehtävät.
• Vastuuhenkilö ja ohjaus.

Selkeä sopimus auttaa välttämään epäselvyyksiä ja mahdollisia riitatilanteita. On myös tärkeää tiedostaa, että harjoittelupaikan on noudatettava työturvallisuusmääräyksiä, riippumatta siitä, onko harjoittelija työsuhteessa vai ei.

Yhteenveto

Työharjoittelijan status on monimutkainen ja vaatii tapauskohtaista arviointia. Pääsääntöisesti harjoittelija ei ole työsuhteessa, jos harjoittelun pääpaino on oppimisessa ja itsensä kehittämisessä. Kuitenkin, jos harjoittelu täyttää työsuhteen tunnusmerkit, kyseessä on työsuhde, ja työnantajan on huolehdittava työnantajavelvoitteista. Selkeä kirjallinen sopimus on avain onnistuneeseen ja ongelmattomaan harjoitteluun. Ennen harjoittelun aloittamista onkin suositeltavaa selvittää oma asema huolellisesti, jotta vältytään yllätyksiltä.