Paljonko on karenssi, jos irtisanoo itsensä?

Oma irtisanoutuminen ja karenssi: Vältä yllätykset ja optimoi taloutesi

Pohditko työpaikan vaihtoa tai oletko jo päättänyt irtisanoutua? Onnea uusiin haasteisiin! Ennen kuin lähdet, on tärkeää ymmärtää omaehtoisen irtisanoutumisen vaikutukset taloudelliseen tilanteeseesi, erityisesti työttömyysetuuksiin liittyen. Tässä artikkelissa käymme läpi irtisanoutumiseen liittyvän karenssin, selvitämme miten voit varautua siihen parhaiten ja tarjoamme vinkkejä talouden suunnitteluun siirtymävaiheen ajaksi.

Mikä on karenssi ja miksi se asetetaan?

Karenssi on aika, jonka aikana et ole oikeutettu työttömyysetuuteen irtisanouduttuasi itse työstäsi. Sen tarkoituksena on kannustaa ihmisiä pysymään työelämässä ja estää väärinkäyttöä. Pääsääntöisesti omaehtoisesta irtisanoutumisesta seuraa 45 päivän karenssi työsuhteen päättymispäivästä lukien.

Mitä karenssi tarkoittaa käytännössä?

Käytännössä 45 päivän karenssi tarkoittaa, että et saa työttömyysetuutta (joko Kelan peruspäivärahaa tai työttömyyskassan ansiosidonnaista päivärahaa) noin puolentoista kuukauden ajan irtisanoutumisesi jälkeen. Tämä voi olla merkittävä lovi talouteesi, joten siihen on syytä varautua etukäteen.

Entä jos on painava syy irtisanoutumiseen?

Vaikka pääsääntö on selvä, on olemassa tilanteita, joissa karenssia ei aseteta. Esimerkiksi, jos irtisanoutumiseen on “painava syy”, karenssi voidaan jättää asettamatta. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi:

• Työpaikan olosuhteet: Työpaikalla esiintyvä vakava häirintä, kiusaaminen tai terveydelle vaaralliset olosuhteet.
• Muutto: Jos puoliso tai perhe muuttaa toiselle paikkakunnalle työn tai opiskelun vuoksi, ja työpaikan sijainti on kohtuuton.
• Terveydelliset syyt: Lääkärinlausuntoon perustuva syy, jonka vuoksi työn jatkaminen ei ole mahdollista.
• Sopimusehdot: Jos työnantaja on olennaisesti rikkonut työsopimusta.

Huomioi kuitenkin: Jokainen tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti, ja sinun tulee pystyä todistamaan painava syy irtisanoutumisellesi. Ota yhteyttä TE-palveluihin tai työttömyyskassaasi saadaksesi tarkempaa tietoa omasta tilanteestasi.

Työttömyyskassa vs. Kela: Kumpi kannattaa?

Työttömyyskassan jäsenyys on usein erittäin kannattava sijoitus, erityisesti jos olet ollut pitkään työelämässä ja palkkasi on ollut keskimääräistä korkeampi. Ansiopäiväraha, jota työttömyyskassa maksaa, perustuu palkkaasi ja on yleensä huomattavasti suurempi kuin Kelan peruspäiväraha.

Jos et ole työttömyyskassan jäsen, voit hakea Kelan peruspäivärahaa karenssin jälkeen. Peruspäiväraha on kuitenkin tasasuuruinen kaikille, jotka täyttävät sen saamisen ehdot, ja se on usein riittämätön kattamaan kaikki elinkustannukset.

Miten varautua karenssiin?

Ennakointi on avainasemassa! Tässä muutamia vinkkejä:

• Säästä: Aloita säästäminen heti, kun tiedät suunnittelevasi irtisanoutumista. Pyri säästämään vähintään kahden kuukauden elinkustannukset.
• Tee budjetti: Laadi tarkka budjetti, jossa huomioit kaikki tulot ja menot. Leikkaa tarvittaessa turhia kuluja.
• Hae uutta työtä aktiivisesti: Aloita työnhaku jo ennen irtisanoutumistasi.
• Ota selvää etuuksista: Tutki Kelan ja työttömyyskassasi etuudet huolellisesti.
• Konsultoi asiantuntijaa: Ota tarvittaessa yhteyttä talous- ja velkaneuvojaan.

Lopuksi:

Omaehtoinen irtisanoutuminen on suuri päätös, joka vaatii huolellista harkintaa ja taloudellista suunnittelua. Vaikka karenssi voi aiheuttaa hetkellistä taloudellista haastetta, huolellinen valmistautuminen ja aktiivinen työnhaku auttavat sinut selviämään siirtymävaiheesta mahdollisimman sujuvasti. Muista, että on olemassa useita tahoja, jotka voivat auttaa sinua taloudellisen suunnittelun ja työllistymisen kanssa. Älä epäröi ottaa yhteyttä asiantuntijoihin!