Onko luontoisedut ansiotuloa?

Luontoisedut: Palkkaa, josta maksetaan veroja – Mutta miten se tarkalleen ottaen toimii?

Luontoisedut ovat monille työntekijöille houkutteleva osa palkkaa. Ne voivat parantaa elämänlaatua ja tarjota etuja, joita ei ehkä muuten olisi varaa hankkia. Mutta mitä luontoisedut tarkalleen ottaen ovat ja miksi niistä maksetaan veroja? Entä miten työnantajan tulisi ne huomioida palkkahallinnossa? Sukelletaan syvemmälle tähän aiheeseen, välttäen yleisimmät toistot ja tuoden uutta näkökulmaa asiaan.

Luontoisedut – Enemmän kuin pelkkä “etu”

Luontoisedut ovat siis työnantajan työntekijälle antamia etuja, jotka eivät ole suoraan rahaa. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat autoetu, asuntoetu ja puhelinetu. Mutta luontoisedut voivat olla myös paljon muuta, kuten:

• Ravintoetu: Lounassetelit tai työnantajan tarjoama ateria henkilöstöravintolassa.
• Liikunta- ja kulttuurietu: Mahdollisuus käyttää työnantajan kustantamana kuntosaleja, teattereita tai muita virkistyspalveluita.
• Henkilökunta-alennukset: Alennukset työnantajan omista tuotteista tai palveluista.
• Koulutus: Työnantajan kustantama ammattitaitoa kehittävä koulutus, joka ei suoraan liity nykyiseen työhön.

Miksi nämä edut sitten katsotaan veronalaiseksi tuloksi? Yksinkertaisesti siksi, että ne lisäävät työntekijän käytettävissä olevaa rahamäärää, vaikkei rahaa suoraan käteen tulekaan. Ajattele autoetua: työntekijän ei tarvitse hankkia omaa autoa ja maksaa sen kuluja, koska työnantaja hoitaa ne. Tämä vapauttaa rahaa muihin tarkoituksiin, ja verottaja haluaa osansa tästä “vapautuneesta” summasta.

Arvon määrittäminen: Avain verotukseen

Luontoisedun verotuksen ydin on sen rahallisen arvon määrittäminen. Verohallinto on määritellyt verotusarvot yleisimmille luontoiseduille, kuten autoedulle ja asuntoedulle. Nämä arvot perustuvat markkinahintoihin ja niitä päivitetään säännöllisesti.

On kuitenkin tärkeää huomata:

• Eri edut, eri säännöt: Ravintoedun verotusarvo määräytyy aterian hinnan perusteella, kun taas liikunta- ja kulttuurietu voi olla verovapaa tiettyyn euromäärään asti.
• Yksilölliset tilanteet: Joissakin tapauksissa luontoisedun arvo voidaan määritellä tapauskohtaisesti, erityisesti jos kyseessä on harvinainen tai vaikeasti vertailtava etu.

Työnantajan velvollisuudet: Ennakonpidätys ja sosiaalivakuutusmaksut

Työnantajan on otettava luontoisedut huomioon palkkahallinnossa ja huolehdittava:

1. Ennakonpidätyksen toimittamisesta: Luontoisedun verotusarvo lisätään työntekijän rahapalkkaan, ja kokonaissummasta pidätetään verot normaaliin tapaan.
2. Sosiaalivakuutusmaksujen maksamisesta: Myös luontoisedun arvon perusteella maksetaan sosiaalivakuutusmaksut (työnantajan sairausvakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu, ryhmähenkivakuutusmaksu ja eläkevakuutusmaksu).
3. Ilmoittamisesta: Luontoisedut ilmoitetaan tulorekisteriin säännöllisesti, yleensä kuukausittain, osana palkkatietoilmoitusta. Tässä on tärkeää käyttää oikeita tulolajeja, jotta verotus menee oikein.

Luontoisedut vs. Verovapaat edut: Missä menee raja?

Kaikki työnantajan tarjoamat edut eivät ole veronalaisia luontoisetuja. On olemassa myös verovapaita etuja, jotka eivät lisää työntekijän verotettavaa tuloa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:

• Työterveyshuolto: Työnantajan järjestämä ja maksama työterveyshuolto on verovapaata.
• Työmatkat: Työmatkojen korvaukset, kuten kilometrikorvaukset ja päivärahat, ovat tietyin edellytyksin verovapaita.
• Vähäiset henkilökuntaedut: Vähäiset edut, jotka ovat tavanomaisia ja kohtuullisia, voivat olla verovapaita. Esimerkiksi pieni joululahja tai kahvi työpaikalla.

Loppupäätelmät: Luontoisedut osana kokonaispalkkaa

Luontoisedut ovat tärkeä osa kokonaispalkkaa ja voivat olla houkutteleva keino motivoida työntekijöitä. On kuitenkin olennaista ymmärtää niiden verotusvaikutukset sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Oikein hallinnoituna ja selkeästi kommunikoituna luontoisedut voivat olla win-win -tilanne molemmille osapuolille. Virheellinen käsittely puolestaan voi johtaa yllättäviin veroseuraamuksiin. Siksi sekä työnantajan että työntekijän on syytä perehtyä luontoisetujen verotussääntöihin ja tarvittaessa kääntyä asiantuntijan puoleen.