Montako eri saamen kieltä on olemassa?

Saamen kielet: Monimuotoinen kieliperhe Suomen rajojen ulkopuolella ja sisällä

Saamen kielet muodostavat kieliperheen, jonka monimuotoisuus ja laajuus ulottuvat Suomen rajojen ulkopuolelle, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjälle. Vaikka Suomessa puhutaan vain kolmea saamen kieltä, inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea, tämä ei kerro koko totuutta saamen kielten laajuudesta. Itse asiassa, saamen kieliä on tunnistettu yhteensä yhdeksän, ja niiden puhujamäärät ja alueelliset variaatiot vaihtelevat huomattavasti. Tämä kieliperheen sisäinen moninaisuus on kiehtova, mutta samalla se tuo esiin haasteita kielien säilyttämiselle ja elinvoimaisuudelle.

Suomen kolmen saamen kielen lisäksi muihin saamen kieliin kuuluvat:

• Eteläsaame: Puhutaan pääasiassa Norjassa, pienillä alueilla myös Ruotsissa.
• Lulea-saame: Puhutaan pääasiassa Ruotsissa, pienillä alueilla myös Norjassa.
• Pitea-saame: Puhutaan Ruotsissa.
• Uumajan saame: Puhutaan Ruotsissa.
• Pohjoissaame: Tämä kieli on laajimmalle levinnyt saamen kieli, jota puhutaan Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä. Suomen pohjoissaame eroaa hieman muiden maiden pohjoissaamen murteista.
• Kildinin saame: Puhutaan Venäjällä Kola-niemellä.

On tärkeää huomata, että näiden kielten välillä on murteellisia eroja, jotka voivat olla niin suuria, että eri murteiden puhujilla voi olla vaikeuksia ymmärtää toisiaan. Lisäksi kaikkien yhdeksän kielen puhujamäärä on suhteellisen pieni, ja monia kieliä uhkaa vakava sukupuuttovaara. Saamelaisten väkiluku on arvioitu 60 000 – 100 000 henkeen, ja tämän ryhmän sisällä kielillinen jakautuminen on vaihtelevaa, mikä lisää kielien säilyttämiseen liittyviä haasteita. Kielipoliittiset toimenpiteet ja saamelaisten omat ponnistelut kieliensä elvyttämiseksi ovatkin äärimmäisen tärkeitä tulevaisuuden kannalta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka Suomessa puhutaan vain kolmea saamen kieltä, saamen kieliperhe on huomattavasti laajempi ja monimuotoisempi, käsittäen yhteensä yhdeksän eri kieltä. Näiden kielten ja saamelaisväestön tulevaisuus vaatii aktiivisia toimia kielien säilyttämiseksi ja elvyttämiseksi.