Mitä tietoja työnantaja saa työterveyshuollosta?
Työterveyshuolto voi toimittaa työnantajalle tietoa työntekijän soveltuvuudesta tiettyyn työtehtävään, mikäli työntekijä on lähetetty arviointiin. Muutoin tietojen luovuttaminen edellyttää työntekijän nimenomaista suostumusta, korostaa tietosuojavaltuutetun toimistopäällikkö Heljä-Tuulia Pihamaa. Työnantaja saa siis pääsääntöisesti vain tiedon työkyvystä kyseiseen tehtävään, ellei työntekijä itse anna lupaa laajempaan tiedon jakamiseen.
Työterveyshuollon tiedonkulku työnantajalle: Missä kulkee salassapidon raja?
Työterveyshuolto on tärkeä osa työelämää, ja sen tehtävänä on tukea sekä työntekijän että työnantajan hyvinvointia. Tämän vuoksi on tärkeää ymmärtää, millaista tietoa työterveyshuolto voi jakaa työnantajalle ja missä tilanteissa tarvitaan työntekijän suostumus. Tietojenvaihto on tarkkaan säädeltyä, jotta työntekijän yksityisyyden suoja toteutuu.
Työntekijän terveystiedot ovat luottamuksellisia, ja työterveyshuolto on velvollinen pitämään ne salassa. Työnantajalla ei ole automaattista oikeutta saada tietoa työntekijän terveydentilasta. Perussääntönä on, että tiedon luovuttaminen edellyttää työntekijän nimenomaista suostumusta. Tämä koskee kaikkia terveystietoja, diagnooseista lääkityksiin ja hoitosuunnitelmiin.
Poikkeuksena tähän sääntöön ovat tilanteet, joissa työntekijä on lähetetty työterveyshuoltoon työhönsoveltuvuuden arviointiin. Tällaisissa tapauksissa työterveyshuolto voi antaa työnantajalle tietoa siitä, soveltuuko työntekijä kyseiseen työtehtävään terveydellisistä syistä. Tiedonanto on kuitenkin rajattu koskemaan ainoastaan soveltuvuutta arvioituun tehtävään, eikä se saa sisältää yksityiskohtaisia terveystietoja. Esimerkiksi työnantaja saa tiedon siitä, soveltuuko työntekijä fyysisesti raskaaseen työhön, mutta ei saa tietoa mahdollisen selkävaivan tarkemmasta diagnoosista.
On tärkeää huomata, että vaikka työnantaja saisi tiedon työntekijän soveltuvuudesta tiettyyn työtehtävään, hän ei voi automaattisesti irtisanoa työntekijää tämän perusteella. Irtisanomiseen on oltava aina asialliset ja painavat perusteet, ja työkyvyttömyys on arvioitava kokonaisvaltaisesti.
Työntekijän kannattaa olla aktiivinen ja keskustella työterveyshuollon kanssa siitä, millaista tietoa he voivat jakaa työnantajalle. Työntekijän on myös hyvä ymmärtää omat oikeutensa ja velvollisuutensa tiedonkulun suhteen. Avoin kommunikaatio kaikkien osapuolten välillä on avainasemassa luottamuksellisen ja toimivan työyhteisön rakentamisessa.
Työterveyshuollon tehtävänä on edistää työkykyä ja työhyvinvointia. Tämä onnistuu parhaiten, kun työntekijä kokee voivansa luottaa työterveyshuoltoon ja tietää, että hänen terveystietonsa pysyvät salassa. Siksi on tärkeää, että tiedonkulku on läpinäkyvää ja että työntekijän oikeudet yksityisyyteen ja itsemääräämisoikeuteen toteutuvat.
#Terveystiedot#Työkyky#TyöterveysPalaute vastauksesta:
Kiitos palautteestasi! Palaute on erittäin tärkeää, jotta voimme parantaa vastauksia tulevaisuudessa.